Kun on kyselty, milloin Capitol edellisen kerran joutui hyökkäyksen kohteeksi, historioitsijat ovat joutuneet      palaamaan vuoteen 1814, jolloin brittisotilaat polttivat sen. Kuva kongressin kirjaston kokoelmista.
 

Trumpendämmerung

 

 

Joka tuuleen kylvää, niittää myrskyä. Donald Trump sai mitä tilasi.  Kuukausien kiihotus tuotti tuloksen. Kannattajien kova ydin oli imenyt itseensä Trumpin väitteen että vaalit varastettiin häneltä. Tuhannet noudattivat kehotusta saapua Washingtoniin ja marssia ylös Capitolin kukkulalle samaan aikaan, kun kongressin oli määrä vahvistaa presidentinvaalien tulos.

 

Osavaltiokohtaisten tulosten laskemisessa oli aakkosjärjestyksessä päästy vasta Arizonaan ja senaatti ja edustajainhuone olivat kokoontuneet kumpikin tahollaan käsittelemään republikaanien vaatimusta vaalituloksen mitätöimisestä. CNN:n kuvassa kongressin portaille nousi yhä sankempi kirjava mielenosoittajien massa liput liehuen. Pian tuli tieto että rakennukseen oli tunkeuduttu. Jatko oli kuin huono uusinta Eisensteinin Lokakuu-elokuvasta.  Hortoilevaa joukkoa patsaiden keskellä Rotundassa ja senaatin istuntosalissa,  selfie-kuvia senaatin puhemiehen tuolilla rohjottavasta sankarista ja toisesta joka oli tunkeutunut edustajainhuoneen puhemiehen huoneeseen.  Varapresidentti Mike Pence, joka oli johtanut puhetta istunnossa, jouduttiin evakuoimaan. Kongressiedustajia ohjeistettiin suojautumaan paikalla, CNN:n mukaan tarpeen tullen piiloutumaan pöytien alle, jotakin jonka vanhemmat ehkä muistivat kouluaikojensa valmiusharjoituksista..

 

Tällä tavalla Yhdysvaltain politiikan institutionaalista pyhättöä eivät ainakaan CNN:n kommentaattorit muistaneet koskaan aikaisemmin häväistyn. Muistaakseni valtavissa Vietnam-mielenosoituksissakin 1960-luvun lopulla tyydyttiin vain kynttilävalvojaisiin sen rapuilla.  Capitol-kukkulan valtaus jää kyllä aikakirjoihin märkänä rättinä demokratian kasvoille, eikä vain Yhdysvalloissa.

 

Mutta vaalien jälkipelissä se oli vain viimeisin ennenkuulumattomista tapahtumista. Tiedot että Valkoisessa talossa oli pohdittu poikkeustilan julistamista, Trumpin pitkä puhelu Georgian vaalipäällikölle ja pyyntö löytää  hänelle jostakin runsaat 11 000 ääntä lisää, kaikkien elossa olevien aikaisempien puolustusministerien vetoomus etteivät asevoimat puuttuisi politiikkaan, ja Trumpin painostus varapresidenttiään kohtaan jotta tämä kongressin yhteiskokouksen puheenjohtajana vaikuttaisi vaalituloksen muuttamiseksi lainvastaisella tavalla.   Ja jokainen uusi ennenkuulumattomuus sai pelkäämään mitä muuta koskaan aikaisemmin kokematonta saattaa olla tulosssa.  Tämä ilta vastasi kysymykseen, ja herätti sen uudelleen.  Bidenin virkaanastujaisiin on vielä kaksi viikkoa, mitä vielä ehtii tapahtua?

 

Kun Trump lopulta  - vasta Bidenin kehottamana - ilmestyi televisioon, hän hiukan moitiskeli kannattajiaan ja kehotti että menkää nyt kotiin, mutta osoitti samalla ymmärtämystä – I love you - , ja toisti väitteensä että hän itse asiassa sai maanvyöryvoiton. Sama oli hänen tviittiensä sanoma, ennen kuin  Twitter sulki hänen tilinsä  12 tunniksi.

 

Järjestysvallan hidas reagointi ei voinut olla herättämättä huomiota, mutta illan tullen ja ulkonaliikkumiskiellon alkaessa kogressin lähialueet näyttivät olevan vahvojen mellakka-asuisten poliisivoimien kontrollissa.  

 

Kongressin istunto vaalituloksen vahvistamiseksi jatkui klo 20 paikallista aikaa, aamukolmelta Suomen aikaa.  Oli varmasti

tärkeätä saada prosessi läpi tai ainakin alkuun niin kauan kuin laissa määrättyä vuorokautta (6.1.) jatkui, ties mitä Trumpin juristit myöhästymisestä olisivat rakentaneet.  Veikkaisin että joka tapauksessa selvään tulokseen päästään nyt kaiken tapahtuneen jälkeen nopeammin kuin aluksi uskottiin. Usko että into taisteluun Trumpin puolesta on vähentynyt. Saattaa olla että herää myös kysymys, ovatko viimeiset kaksi viikkoa liian suuri riski kansakunnalle. Perustuslaki tarjoaa keinot, jos  tähän päädytään.

 

Kaiken mekkalan alle oli jäädä päivän hyvä uutinen: demokraatit voittivat Georgian kaksi senaattorin paikkaa, ja Bidenin tueksi tulee siis senaattiin niukka enemistö, 50-50, varapresidentti Kamala Harrisin äänen ratkaistessa,