Friday, March 4, 2022

 

 

Sanktiot ja .ru


Internet on sotanäyttämö siinä kuin maa, meri, ilma ja avaruus.  Se pursuaa disinformaatiota muutenkin, ja sodan myötä tahti kiihtyy.   

Vastapuolen verkkosivuille voidaan hyökätä, niitä voidaan muokata ja pimentää, ja sen muillekin tärkeille toiminnoille voidaan tehdä fyysistä vahinkoa.  Mutta koska internet on tällä hetkellä ikään kuin  koko maailman käyttöjärjestelmä, jonka perustalle suuri osa kaikkea inhimillistä toimintaa rakentuu, sen kriittisiin resursseihin ei yleensä ole kajottu edes kriisitilanteissa.  Näihin resursseihin kuuluvat mm. IP-osoitteet, järjestelmä joka muuttaa sen numerosarjat domain-nimiksi (DNS), juuritiedosto jossa ovat domain-hierarkian ylimmän tason tunnukset ja juuripalvelimet eri puolilla maailmaa.  Kaikki muu onkin sitten hajautettu;  internet on kymmenientuhansien autonomisten tietoverkkojen verkko.  Keskeisiä resursseja on kuitenkin jonkun koordinoitava, ja tätä tehtävää hoitaa vuodesta 1998 lähtien Kaliforniassa rekisteröity voittoa tuottamaton yhtiö, kryptiseltä nimeltään Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN).  

 

Tämä oli pitkä esipuhe, mutta välttämätön tausta ymmärtää tapahtumia yhdellä kapealla mutta kriittisellä lohkolla Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamassa myllerryksessä.

 

Viime sunnuntaina Ukrainan varapääministeri  Mykhailo Fedorov lähetti kirjeen ICANN:n CEO:lle Göran Marbylle pyytäen että ICANN ”kumoaisi” (revoke) Venäjän kansalliset

ylimmän tason verkkotunnukset .ru, .su ja .рф,  auttaisi niiden luotettavuuden takaavien TSL/SSL-varmenteiden poistamisessa ja sulkisi Moskovassa ja Pietarissa sijaitsevat juuripalvelimet.

 

Marby vastasi että tämä on enemmän kuin mitä ICANN

 voi tehdä, koska maakohtaisten tunnusten, ns. maajuurien,
hallintoihin sillä ei ole samanlaista sopimussuhdetta kuin geneerisiä  tunnuksia (esim. .com tai .net) hoitaviin yhtiöihin, eikä se voi myöskään vaikuttaa kolmansien osapuolien myöntämiin varmenteisiin puhumattakaan sulkea juuripalvelimia.

Marbyn mukaan ICANN:n tehtävä on pitää internet toiminnassa, eikä pysäyttää sitä:

 

ICANN is an independent technical organization that manages the Internet’s unique identifiers.

ICANN is a facilitator of the security, stability, and resiliency of these identifiers with the objective of a single, global, interoperable Internet. In our role as the technical coordinator of unique identifiers for the Internet, we take actions to ensure that the workings of the Internet are not politicized, and we have no sanction-levying authority. Essentially, ICANN has been built to ensure that the Internet works, not for its coordination role to be used to stop it from working.

 

Kysymys herätti viikon aikana kuumaa keskustelua ICANN:ia ympäröivässä monitoimijayhteisössä, jossa ovat edustettuina sekä sen kanssa sopimussuhteessa olevat ja muut tekniset toimijat että internetistä riippuvainen business, loppukäyttäjät ja – neuvoa-antavassa roolissa – lähes 200 valtiota ja erillistä talousaluetta.   Keskustelu varmasti jatkuu kun ICANN alkavalla viikolla pitää 73. yleiskokouksensa (virtuaalisena, niin kuin edellisetkin vuoden 2019 marraskuun jälkeen).  Saattaa olla vaikeata käsittää, miksi Venäjän ”kansallisen Internet-segmentin” paraatiovea ei voisi boikotoida siinä kuin pankkeja ja muita firmoja.

 

Tähänastisisesta verkkokeskustelusta päätellen ICANN-yhteisön valtaosa on ollut kuitenkin tyytyväinen CEO:n näkemykseen, siitä huolimatta että Venäjän hyökkäys on sen piirissä laajalti tuomittu. Miksi?

 

ICANN:n asema internetin tunnisteiden  neutraalina vartijana ei ole itsestään selvä.  Se oli Venäjän, Kiinan ja niiden hengenheimolaisten kritiikin kohteena jo vuosituhannen alun tietoyhteiskuntahuippukokouksissa  (WSIS 2003, 2005).  Syynä oli ICANN:in  amerikkalainen alkuperä  ja silloin vielä voimakas kytkös Yhdysvaltain kauppaministeriöön. Tämä lieka katkesi vuonna 2016 kun ICANN itsenäistyi.  Hyökkäykset laantuivat välillä mutta ovat nyt entisestään koventuneet osana geopoliittisen ilmapiirin muutosta.  Autoritaariset valtiot, jotka pystyvät rajojensa sisällä säätelemään internetin käyttöä mielensä mukaan, haluaisivat myös globaalin internetin valtioidenväliseen eli Kansainväisen Televiestintäliiton (ITU)  valvontaan  nykyisen  monitoimijamallin sijasta. Syyskuussa 2022 kokoontuvalle ITU:n Plenipot-kokoukselle on tehty vastaavia aloitteita. Voi vain kuvitella, millaista pontta Venäjän etc. vaatimukset saisivat jos se voisi  osoittaa ICANN:n toimineen periaatteitaan ja luottamustehtäväänsä vastaan poliittisista syistä. Se olisi ”gefundenes Fressen”, niin kuin sanotaan, valmiit argumentit lautasella tarjottuna.

 

Keskusteluissa on myös tuotu esiin, että sen jälkeen kun viimeisetkin riippumattomat tv- ja radiokanavat Venäjällä  on pantu kiinni – viimeisimpänä Eho Moskvyi – internet on ainoa henkireikä ihmisille jotka ovat tukehtumassa virallisen valhekoneiston propagandaan. Ukrainan ehdottama aktio ei sinänsä olisi sulkenut aukkoja ulkomaailmaan, mutta todennäköisesti Venäjän vastavetona olisi ollut Venäjän ”Runetin” irroittaminen globaalista verkosta, mitä on jo harjoiteltukin, ja mikä hyvin saattaa olla edessä joka tapauksessa sitä mukaa kuin Putin kiristää ruuveja tälläkin alalla .  Hyviä neuvoja ja parhaita käytäntöjä on varmasti saatavissa Kiinasta, joilla on ylivertainen kokemus muurien rakentamisesta kansallisen intranetin ympärille. 

ICANN:n kokouksessa nousee esiin myös mitalin toinen puoli eli että Ukrainan internet-yhteyksien ja Ukrainan kansallisen .ua-tunnuksen säilymistä pitäisi nyt kaikin tavoin auttaa ja tukea.  Tätä on korostettu ICANN:n At Large -käyttäjäyhteisön virtuaalikokouksissa viime päivinä.  

Eri asia kuin infrastruktuuri on sitten sisältö, jonka kanssa ICANN:lla ei ole tekemistä. Disinformaation torjuminen on jo vuosia ollut Euroopan unionin asialistalla, ja sen jatkoksi ainakin minun mielestäni sopii hyvin EU:n neuvoston maanantainen päätös kieltää Russia Todayn ja Sputnikin lähetykset, mukaan luettuna verkossa, koko unionin alueella.