Saturday, November 7, 2020

 


 Loppui niin kuin alkoikin

 

Niin kuin se alkoi, niin se loppui.  Tammikuun 20. päivänä 2017 presidentti Donald Trump väitti

valheellisesti virkaanastujaistensa keränneen suuremman väkijoukon kuin mikään vastaava tilaisuus aikaisemmin. Media kumosi väitteen nopeasti, ja  maailmalla kummasteltiin kannattiko moisesta asiasta nostaa virkakauden ensimmäinen ristiriita.

 


Valkoisen talon vaalivalvojaisissa marraskuun 3. päivänä 2020 Trump väitti voittaneensa vaalit, jotka hän oli juuri hävinnyt, niin kuin viikon lopulla sitten kävi ilmi. Sitä ennen hän oli ehtinyt esittää tukun perusteettomia väitteitä vaalivilpistä  ja valittaa että voitto varastettin häneltä.  Kukaan ei kai enää kummastellut, neljän vuoden aikana oli jo totuttu ”vaihtoehtoisiin totuuksiin”.

 

Presidentti-instituutio oli muutenkin ollut koetuksella noiden vuosien aikana, ja meno poikkesi paljon perinteisestä.  Näin ollen ei kannattanut kummastella myöskään sitä, että kun loppu tuli, se ei noudattanut perinteistä, vuosikymmenien aikana vakiintunutta etikettiä. Sen mukaan vaalituloksen vähitellen hahmottuessa illan ja yön mittaan häviölle joutunut tunnustaa tosiasiat, soittaa voittajalle ja onnittelee. Media mielellään odottaa tätä hetkeä ennen kuin julistaa voittajan, ja samoin voittaja itse, ennen kuin pitää oman puheensa.  Tällä kertaa odotus oli turha. Sekä CNN että Fox News totesivat tilanteen heti kun kävi selväksi, ettei presidentti saisi Pennsylvaniasta tarpeeksi ääniä voittaakseen osavaltion 20 valitsjamiestä, ja Joe Bidenin ilmoitettiin pitävän voitonpuheensa klo 20 itärannikon aikaa.

 

Pennsylvanian lempinimi on Keystone State, ja näissä vaaleissa se todella oli nimensä mukaisessa roolissa, siis ikään kuin holvin lakikivi jota ilman koko rakennelma sortuu.

Aluksi se näytti menevän Trumpille, jonka äänestäjät olivat liikkeellä vaalipäivänä, presidentti kun oli viikkokausia parjannut postiäänestystä. Bidenin kannattajat taas äänestivät hyvin suuressa määrin postitse. Ja kun postiäänet laskettiin vasta loppuviikosta, Bidenin kannatus alkoi kohota ja nousi lopulta Trumpin kannatuksen ohi. Sama toistui myös Georgiassa, tosin pienemmällä marginaalilla.        Ilmiötä ei ole vaikeata ymmärtää, mutta pahantahtoisesti tulkitsemalla saa myös luoduksi kuvan jo luvassa olleen voiton ”varastamisesta”. Siksi CNN:n John King ja muut kommentaattorit ”maagisen kartan” äärellä väänsivät rautalangasta kerran toisensa jälkeen, miksi tulos elää laskennan edistyessä.

 

++++

 

Samaan aikaan kun Valkoisen talon ympärillä 95-prosenttisesti demokraattisesti äänestävän pääkaupungin asukkaat juhlivat Bidenin voittoa, sisällä valmistellaan eri osavaltioissa nostettavia vaalivilppikanteita ja tarkistuslaskentavaatimuksia.  Niillä ei ole vaikutusta lopputulokseen, kävi niissä miten tahansa. En usko että pyrkimyksenä olisi heittää rattaisiin niin runsaasti kapuloita että prosessi pysähtyisi. Sillä 20. tammikuuta vaihdos tapahtuu,   ja ellei prosessi ole tuottanut uutta presidenttiä ja varapresidenttiä, perustuslain mukaan virkaan astuu edustajainhuoneen enemmistön johtaja. Uskon että Trump sittenkin mieluummin näkee valaa vannomassa Joe Bidenin kuin Nancy Pelosin.

 

Mutta viikon alkaessa päähuomio ei enää ole Valkoisen talon nykyisissä asukkaissa, vaan Joe Bidenin ja Kamala Harrisin proto-hallinnossa, jota on itse asiassa rakennettu jo puoli vuotta. Tapoihin kuuluu että siitä ei paljon puhuta ennen kuin vaalit on käyty, mutta heti niiden jälkeen se käynnistyy julkisuudessa. Tapoihin kuuluu myös että lähtevä presidentti tekee kaikkensa auttaakseen seuraajaansa saamaan mahdollisimman hyvän lähdön uuteen kauteen. Lienee turha toivoa että tätäkään perinnettä tällä kertaa pidettäisiin arvossa. Onneksi Biden ei tarvitse Trumpilta  johdatusta  Valkoisen talon länsisiipeen ja sen rutiineihin, jotka hän kaiketi tuntee paremmin kuin tämä.

 

Tulevina päivinä Bidenin voiton koko laajuus täsmentyy, kun saadaan tietää hänen valitsijamiestensä lopullinen lukumäärä, hänen kokonaisäänimääränsä ja ero Trumpiin. Jo nyt tiedetään, että hänen äänimääränsä on historiallisen suuri, samoin voiton marginaali.

 

Mutta näitä numeroita tärkeämpi Bidenin kauden menestykselle on Georgian kahden senaattorin vaalien toinen kierros, jota saadaan odottaa tammikuun 5. päivään saakka. Jos demokraatit onnistuvat voittamaan molemmat, ovat senaatin voimasuhteet 50-50, ja puheenjohtajan – varapresidentti Kamala Harrisin – äänen ratkaistessa Bidenillä on mahdollisuus saada politiikkansa ja nimityksenä lävitse aivan toisessa määrin kuin jos senaattiin jäisi republikaanien enemmistö. Niin että vanhan kauniin evergreenin sanoin, Georgia pysyy mielessä, old sweet song keeps Georgia on my mind.

 

Mitä kongressiin tulee, on merkille pantavaa että Bidenin takinliepeissä, niin kuin termi kuuluu, demokraattien asema ei vahvistunut, päinvastoin. Yksikään uudelleenvalintaa hakenut republikaani ei pudonnut edustajainhuoneesta, jossa demokraatit itse asiassa menettivät ainakin neljä paikkaa. CNN:n kommentaattoreilla oli järkeenkäyvä selitys: republikaaniäänestäjistä osa oli kyllästynyt Trumpiin ja äänesti Bideniä, mutta varmuuden vuoksi republikaania edustajainhuoneeseen ja senaattiin.

 

 

 


No comments:

Post a Comment