Saako GAFA-kissa kellon kaulaansa?
Nykyversiossa kissan nimi voisi olla GAFA, tai oikeastaan mirripetoja on neljä: Google, Apple, Facebook ja Amazon. Kukin omalla lohkollaan on välttämätön ja hyödyllinen osa satojen mijoonien, jopa parin miljardin ihmisen elämää, mutta valta-asemastaan johtuen ne ovat myös osasyyllisiä internetin ikäviin ilmiöihin. Vaatimukset niiden sääntelystä nousevat esiin aina, kun keskustellaan, miten saada aisoihin vihapuhe ja valeuutiset, miten estää perinteisen median kuihtuminen ja miten varjella ihmisten henkilökohtaisia tietoja joutumasta datateollisuuden raaka-aineeksi. Kaikki, valtioista kansalaisyhteiskuntaan, jättien kanssa kilpailua yrittävistä toimialoista puhumattakaan, ovat kauan olleet yhtä yksimielisiä kuin Aisopoksen hiiret että jotakin tarvitsisi tehdä.
Mutta nyt – paradoksaalisesti hetkellä jolloin pandemia on pakottanut maailman suurempaan verkkoriippuvaisuuteen kuin koskaan ennen – näyttää siltä että valtiolliset toimijat ovat tosimielessä sitomassa kelloa kissan kaulaan. GAFA on joutumassa ahtaalle Atlantin kummallakin puolella. Tuorein uutinen tuli tällä viikolla Yhdysvalloista, missä liittovaltion kauppakomissio FTC ja lähes kaikki osavaltiot syyttävät Facebookia kilpailulakien rikkomisesta. Kun FB osti Instagramin ja What’s Appin, se ryhtyi integroimaan niiden ja Facebookin datavarantoja, jotka se oli luvannut pitää erillään. Syytteen nostajien tavoitteena on nyt hajottaa Mark Zuckerbergin imperiumi. Yritystä on jo ehditty verrata amerikkalaisen antitrust-historian mailipylväisiin, öljy-yhtiö Standard Oilin ja puhelinjätti AT&T:n pilkkomiseen viime vuosisadalla. Sitä on myös kyynisesti nimitetty juristien pitkävaikutteiseksi työllistämisohjelmaksi…
Facebookin lisäksi tulilinjalla ovat muutkin teknojätit, eikä mahdollisten kilpailijoiden ostaminen ”pois kuleksimasta” ole ainoa moite niiden suuntaan. GAFA:n ja muiden isojen alustojen johtohenkilöt ovat viime vuosina olleet tuon tuostakin Yhdysvaltain kongressin komiteoiden kuulustelussa. Edustajainhuoneen oikeudellinen komitea on perusteellisesti ruotinut online-alustojen merkittävä markkinavoimaa yli vuoden ajan kuudessa eri kuulemistilaisuudessa, joista viimeisin keräsi jälleen kerran altavastaajiksi GAFA:n koko neliapilan. Lokakuussa komitea julkaisi 449-sivuisen raportin, jonka sanoma oli että Google, Apple, Facebook ja Amazon ovat kasvaneet öljyparoneihin ja rautatiepohattoihin verrattaviksi, kilpailua tukahduttaviksi monopoleiksi, ja ehdottaa perinteisiä kilpailuoikeuden keinoja niiden saamiseksi ruotuun:
“To put it simply, companies that once were scrappy, underdog startups that challenged the status quo have become the kinds of monopolies we last saw in the era of oil barons and railroad tycoons,”
Kilpailuasetelmien lisäksi tiukkaa keskustelua käydään myös alustojen välittämästä sisällöstä, joka on käynyt yhä ongelmallisemmaksi, samalla kun siitä on tullut yhä useampien ihmisten tärkein uutislähde. Kysymykseen, kuka vastaa ja mistä, täytyy kaivella vastausta neljännesvuosisadan takaa. Facebook, Google ja muut sisältöä välittävät amerikkalaiset alustat eivät koskaan olisi nousseet nykyisiin asemiinsa ilman 26 sanan lausetta viestinnän normeja koskevan lain (Communications Decency Act) 230. luvussa:
No provider or user of an interactive computer service shall be treated as the publisher or speaker of any information provided by another information content provider.
Vuonna 1996 keskusteltiin ovatko internetin silloiset sisältöalustat (muistatteko vielä Compuserven, Prodigyn, America Onlinen?) verrattavissa sanomalehtiin ja televisioon vai tietoliikenneyhtiöihin. Edellisessä tapauksessa niillä olisi ollut oikeus puuttua ulkopuolisten tuottamaan sisältöön ja myös vastuu siitä, jälkimmäisessä ei kumpaakaan. Mutta kongressi päätti auttaa lupaavaa uutta mediaa antamalla sille parhaat puolet molemmista. Se päätti vapauttaa internetin julkaisualustat vastuusta, puuttuvat ne sitten tai eivät kolmansien osapuolten alustoilla julkaisemaan sisältöön. Tämän kanssa on sitten eletty.
Section 230 uhkasi joutua Yhdysvalloissa juuri käydyn vaalitaistelun uhriksi. Presidentti kimpaantui, kun alustat alkoivat lisätä hänen hurjiin Twitter-väitteisiinsä viitteitä muihin,todempiin lähteisiin.Trump uhkasi vetää maton alustojen alta ja ryhtyä toimiin, jotta kyseinen lainkohta kumottaisiin. Lokakuussa Facebookin Mark Zuckerberg, Twitterin Jack Dorsay ja Googlen Sundar Pichai olivat grillattavina senaatin kauppakomiteassa, marraskuussa kaksi ensin mainittua oikeudellisessa komiteassa. Bidenin valinta ei varmastikaan lopeta keskustelua, jota on hyvin tarpeellista jatkaa. Tällä hetkellä arvaillaan, mikä hänen hallintonsa suhde teknojätteihin tulee olemaan
Vuonna 1996 internetin käyttäjiä oli 36 miljoonaa, heistä 2/3 Yhdysvalloissa, Nyt käyttäjien määrä on yli satakertaistunut ja heistä 93% asuu muualla kuin Pohjois-Amerikassa. Kuten viime vuosina on nähty, muun maailman maat tekevät omat enemmän tai vähemmän harkitut ratkaisunsa alustojen sisällön suhteen, mutta niin kauan kuin sosiaalisen median dominoivat toimijat ovat amerikkalaisia, tärkeimmät päätökset tehdään Yhdysvalloissa.
Euroopan Unionissa on jo pitkään valmisteltu kokonaisvaltaisia toimia joilla puututtaisiin suurten
verkkoalustojen aiheuttamiin ongelmiin. Niin kuin Le Monde räväkästi kertoo etusivunsa otsikossa, EU lähtee nyt hyökkäykseen. Lehden tietojen mukaan komissio esittelee tiistaina (15.12.) kaksiosaisen paketin, jonka Digital Services Act pyrkii selvittämään alustojen vastuita mm. lainvastaisen ja/tai haitallisen sisällön suhteen. Digital Markets Act taas luo etukäteen sääntöjä ”portinvartijoina” pidetyille jättiyhtiöille sen sijaan että niitä on tähän mennessä kovisteltu jälkikäteen rikkomusten tapahduttua. Ja tietysti tarkoituksena on vahvistaa Euroopan ”teknistä suvereniteettia”, joka uhkaa jäädä Yhdysvaltojen ja Aasian jalkoihin.
