Tohtori Ammondt 

laulaa latinaksi 

oudosta ajasta

 

 

 

Koronan tuoma outo aika (tempus mirum) on innoittanut Tohtori Ammondtin säveltämään, sanoittamaan ja laulamaan elämänkoulusta (schola vitae), johon pandemia on maailman pakottanut. 

 

Jukka Ammondt on tehnyt varsinaisen uransa kirjallisuuden tutkijana Jyväskylän yliopistossa ja saanut presidentiltä professorin arvonimen. Mutta tunnetumpi hän on osana Suomi-kuvan "latinalaista" särmää, jonka toinen tekijä olivat Yleisradion latinankieliset uutiset, Nuntii Latini, viisi minuuttia viikossa, 1989-2019.   Tohtori Ammondt aloitti laulamalla surumielisiä suomalaisia tangoja latinaksi. Tango Triste Finnicum luovutettiin Ulkoministeriön toimesta Vatikaaniin 1993, ja Ammondt ja latinankielisistä käännöksistä vastannut Teivas Oksala saivat levyn johdosta kunniamitalit paavi Johannes Paavali II:lta vuonna 1994. Seuraavana vuonna Ammondt teki albumin rockin kuninkaan Elvis Presleyn klassikoista: The Legend Lives Forever In Latin.   Idea oli todella kuninkaallinen. Se lennätti hänet pariksi viikoksi Yhdysvaltain kiertueelle samana syksynä.   Ohjelmassa oli esiintyminen amerikansuomalaisten festivaaleilla, kutsuvierasristeilyllä Manhattanin ympäri ja Suomen Washingtonin-suurlähetystössä.

 

    Washingtonissa on parisataa suurlähetystöä, eikä niiden kulttuuritarjonta yleensä paikallista valtalehteä kiinnosta. Suoraan sanottiin, ettei kannata tarjota alppitorvikonsertteja tai suurlähettilään serkun maalauksia. Mutta kun Tohtori Ammondt  20. lokakuuta 1995 laskeutui lähetystön näyttävää kierreportaikkoa valkoisessa smokissa ja lauloi ”Tenere me ama” playback-taustojen pauhatessa ja arvovaltaisen kutsuvierasjoukon osoittaessa villisti suosiotaan, paikalla oli myös Washington Postin musiikkikriitikko Joseph McLellan, jonka tunnelmia saatiin seuraavana päivänä lukea Postin Style Sectionin etusivulta:

 

”Elvis vivit.

 

Toisin sanoen, Elvis elää. Senhän nyt tietää jokainen joka lukee valintamyymälän tabloid-lehtiä. Mutta jos ottaa huomioon toteamuksen kielen, huomaa uutisen: Elvis elää latinaksi.

 

Elviksen uusi  ilmestyminen nähtiin, kaikista paikoista, Suomen suurlähetystössä  Massachusetts Avenuen varrella torstai-iltana. Keski-ikäinen mies valkoisessa puvussa, lavalla suurlähetystön häkäisevän modernin salin päässä, lauloi voimalla (belted out) Blue Suede Shoes, Love me tender ja muita Elviksen hittejä Julius Caesarin ja Carmina Buranan kielellä..”

 

Miksi Ammondt oli menestys Washingtonissa ja sai kaiken nähneen kutsuvierasjoukon ekstaasiin?  Siksi että hyviä kouluja käyneet vieraat olivat aikanaan joutuneet pänttäämään Julius Caesarin ja Jukka Ammondtin kieltä. Ja tietysti olivat herkässä iässä kuunnelleet carmina classica Elvisiana.

 

Aikanaan kävi ilmi että uutinen Elvis Presleyn kappaleista latinaksi laulettuina oli vuonna 1995 Yhdysvaltojen lehdistössä eniten siteerattu Suomea koskeva juttu…

 

 

+++

 

Se oli silloin. Mutta nyt, melko tarkasti neljännesvuosisata myöhemmin,  korona on ”tullut valmiiseen pöytään kruunuineen” kaikkialla maailmassa , nauraen ”kun väki poistui turvaväleineen”. Ja edelleen ”Outo aika koitti matkarajoituksineen, karanteeneineen ja kasvomaskeineen”.

 

Sama latinaksi? Näin ”Schola vitae” alkaa Timo ja Erkki Sirosen käännöksenä:

 

Advenit,

cum coronis ad mensam paratam,

ridebat

vulgo cum distantis abeunte

tempus mirum

illuxit modis itenerum

cum quadragenis et tergiminibus

 

 

Ammondtin mielestä koronan koulun tulisi panna maailma miettimään: mikä on meidän nyt, voidaan ottaa pois, maailmassa ei ole mitään pysyvää. Teksti kuitenkin päättyy optimistisesti: kun uuden pöydän ääreen saavutaan, niin totuus, hyvyys, kauneus, käy silloin kukkimaan.  Sic veritas, comitas, elegantia florent.

 

 Ammondt itse kommentoi näin:

 

Olen kirjoittanut lauluni sanoihin sen vuosituhansien takaa kantautuvan viestin, että meissä jokaisessa on henkisen elämän katoamaton siemen. Kun tältä perustalta luomme yhteyden elämään ja olemassaoloomme, alkaa eteemme avautua aivan uusi mahdollisuuksien maailma. Se on henkistä kasvua, ikuisille arvoille, totuudelle, hyvyydelle ja kauneudelle avautumista. Toteutuakseen tämä kaikki vaatii merkittävää asenteellista uudistumista sekä omaa itseämme ja toisiamme kohtaan, että myös toimintaan ympäristömme ja luontomme hyvinvoinnin edistämiseksi. Ja näissä merkeissä voimme suunnistaa vaikeidenkin aikojen yli.”

 

Schola Vitae on kuunneltavissa täältä:https://www.dropbox.com/s/fdzat31mrgtlkhg/El%C3%A4m%C3%A4n%20oppitunti_13112020.mp3?dl=0

 

 

 

 

 

.”